Unitutkimus ja unilääketiede - haastateltavana professori Markku Partinen

Haastattelimme unettomuuden aiheista professori ja neurologian dosentti Markku Partista. Hän  toimii nykyään lääketieteellisenä johtajana Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikössä. Markku Partinen on vaikuttanut alusta lähtien mukana asiantuntijana ja tukena Uniliitossa ja sen eri jäsenyhdistyksissä. Haastattelijana ja kysymysten laatijana toimi Suomen Unettomat ry:n sihteeri Henri Häkkinen.

1. Kerrotko alkuun miten päädyit unitutkimuksen pariin
- Opiskelin lääketiedettä Ranskassa Montpellierin yliopistossa. Lääketieteen ohessa suoritin neurofysiologian erityisopintoja (niin sanottu Biologie humaine) ja pääopettaja oli professori Pierre Passouant, joka on ollut yksi unitutkimuksen uranuurtajista maailmassa. Hänen johdollaan aloin perehtymään unen fysiologiaan ja unihäiriöihin. Palattuani Suomeen aloitin väitöskirjatyöni suomalaisten unihäiriöistä dosentti Pekka Putkosen johdolla. Väittelin lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa unihäiriöistä vuonna 1982.

2. Mikä unessa kiehtoo sinua?
- Suomessa unitutkimusta ei oikein ollut ja urani alussa en saanut kannustusta vaan enemmänkin työnnettiin kapuloita rattaisiin, mutta onneksi en luovuttanut. Nukumme kolmasosan elämästämme ja uni on hyvinvoinnillemme todella tärkeää. Uni on aiheena kiehtova ja loputon, opimme siitä koko ajan uutta.

3. Miten unettomuus nykyisin diagnosoidaan ja missä sitä hoidetaan?
- Diagnostiikka tapahtuu perusterveyshuollossa: terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Sen ohella unilääketieteeseen perehtyneet lääkärit diagnosoivat. Koko ajan koulutetaan lisää univalmentajia julkiselle- ja privaattisektorille. Myös Uniliitosta saa neuvonta-apua.

Unettomuushan voi johtua eri syistä. Tilapäinen unettomuus kuuluu terveeseen elämään, eikä kyseessä ole varsinainen sairaus. Pitkittyessään kyseessä on unettomuushäiriö, jolloin kyseessä on jo sairausasteinen unettomuus. Sen diagnoosi edellyttää huolellista haastattelua (anamneesi). Erilaisia kyselyjä voidaan hyödyntää diagnoosissa tehtäessä diagnoosia ja selvitettäessä unettomuuden vaikeusastetta. On tärkeätä selvittää myös unettomuuden syy. Johtuuko unettomuus elämänmuutoksesta, stressistä, jostakin tulehduksesta, vai kenties jostakin taustalla olevasta sairaudesta. Onko potilaalla samanaikaista uniapneaa tai levottomat jalat? Voisiko kyseessä olla jo lapsuudessa alkanut unen säätelyhäiriö.

Tilapäinen unettomuus kuuluu terveeseen elämään, eikä kyseessä ole varsinainen sairaus. Pitkittyessään kyseessä on unettomuushäiriö, jolloin kyseessä on jo sairausasteinen unettomuus. Sen diagnoosi edellyttää huolellista haastattelua.

4. Olet varmasti nähnyt unen saralla miltei kaiken. Mikä on erikoisinta mihin olet törmännyt? 
- Niin. Olen kyllä nähnyt kaikenlaista. Mielenkiintoisia ovat olleet mm infektioiden laukaisemat unettomuudet, jotka ovat korjaantuneet joko antibioottikuurilla tai vielä useimmin ravitsemuksen muutoksilla, joiden avulla on normalisoitu suoliston mikrobiomi. 

Olen nähnyt myös hurjan vaikeita unettomuushäiriöitä ja niihin liittyen hurjia lääkkeiden käyttöjä - kun on jo kehittynyt voimakas lääkeainetoleranssi (lääkkeet eivät enää auta). Eräs potilas käytti vuorokaudessa yli 20 unilääketablettia. Yhdessä hänen kanssaan suunniteltiin vieroitus, mikä toteutettiin sitten niin sanottuna "kylmänä kalkkunana" sairaalaolosuhteissa. Lääkitys lopetettiin kertaheitolla. Kaikki meni lopulta hyvin ja potilas pääsi sairaalasta viikon seurannan jälkeen. Seurasin sitten tiiviisti vielä avohoidossa. Unilääkkeiden käyttö jäi siihen ja myös potilaan uni-valverytmi saatiin kuntoon ilman mitään unilääkkeitä. Tällaiset ovat tietysti erittäin harvinaisia.

5. Onko olemassa ns. unettoman arkkityyppiä, millainen on keskimääräinen unettomuudesta kärsivä ihminen?
- Isoissa tutkimuksissa on todettu, että keskimäärin unettomuudesta kärsivä on 40-60-vuotias nainen, mutta yhtä ainoata arkkityyppiä ei ole. Pääosin unettomuudelle alttiita ovat lahjakkaat ja luovat ihmiset, vaativat persoonat, uraihmiset, ruuhkavuosissa/raskaana olevat naiset. Iäkkäiden ihmisten unettomuus selittyy usein muiden sairauksien kautta.

Usein unettomuus liittyy aivojen toimintaan ja tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan (sympaattisen hermoston yliaktiivisuus). Joitain yhdistäviä detaljeja unettomuudesta kärsivillä on esimerkiksi matkapahoinvointi tai spontaani nenäverenvuoto. Myös sykevariaatiossa unettomalla esiintyy poikkeamia; normaalisti unessa verenpaine ja pulssi laskee, unettomalla yömadaltuma ei toimi: verenpaine ja pulssi pysyy tasaisena. Tämä selviää unipolygrafiassa. Unettomalla uni on usein pinannallista, syvään uneen ei päästä.

Unettomuusoireet lisääntyvät pikkuhiljaa. Elämänodotukset, paine ja stressi on yhteiskunnassamme kasvanut.

6. Naisilla unettomuutta esiintyy 1,5-kertaisesti miehiin verrattuna. Mistä tämä mielestäsi johtuu? Ehkä naiset myös hakeutuvat avun piiriin helpommin. Voisiko miesten unettomuus olla alidiagnosoitu; häpeän tunteet estävät avun hakemisen?
- Näin on. Syitä on monia lähtien siitä, että naiset ovat tunne-elämältään herkempiä ja kokonaisvaltaisempia yms. On myös hormonaaliset tekijät jne. Liikaa ei voi tuoda esille tuota eroa, kun on niin monia tekijöitä.

Kyllä, miesten unettomuus on alidiagnosoitu kuten myös depressio, kulttuuritekijät vaikuttavat tähän. Käytännön kliinisessä työssä noin 30 % unettomuudesta kärsivistä on miehiä. Miesten keskuudessa unettomuutta ei niin noteerata vaan lisätään vain vauhtia. Kun mies masentuu hän lisää työntekoa ja mahdollisesti alkaa käyttää päihteitä. Mies ei puhu samalla tavoin kuten nainen usein tekee. Pahimmat unilääkkeiden käyttäjät on miehiä.

7. Onko kofeiinia tutkittu unettomuudelle altistavana ainesosana? Osa menettää yöunet kun taas toinen voi juoda vielä ennen nukkumaanmenoa kupillisen? Tähän ilmeisesti on löydetty kofeiiniherkkyyteen liittyvä geneettinen ominaisuus?
- Kofeiini on piriste, joka vaikuttaa amiinijärjestelmään. Näyttää siltä, että hankalinta on, jos kahvia juodaan 17.00-20.00 välillä illasta. Sen sijaan paradoksaalisesti 23.00 aikaan nautittu kahvi ei olekaan niin paha. Potilaitani ohjeistan tarkkailemaan kahvinjuontiaan.

8. Kroonisesta eli yli kolmen kuukauden ajan kestäneestä unettomuudesta kärsii jopa 12 prosenttia suomalaisista, eli yli puoli miljoonaa ihmistä. Ovatko nämä luvut edelleen kasvamaan päin?
- Valitettavasti siltä näyttää. Unettomuusoireet lisääntyvät pikkuhiljaa. Elämänodotukset, paine ja stressi on yhteiskunnassamme kasvanut.

9. Onko pahasta unettomuudesta vuosia/vuosikymmeniä kärsineellä ihmisellä toivoa tulla paremmaksi nukkujaksi, eli mitä lohdullista voit unettomalle sanoa?
- Pitkäaikaisestakin unettomuushäiriöstä voi päästä eroon tai ainakin saada päiväaikaista toimintakykyä paranemaan. Tilapäinen unettomuus on normaali asia, mutta pitkittyessään tulee pohtia aidosti mistä unettomuus johtuu; pyritään hoitamaan syytä eikä pelkkää oiretta, tehdään yhteistyötä myös psykologien kanssa, määritellään potilaan kanssa tavoitteet jne.

10. Viimevuosina ovat yleistyneet ns. lääkkeettömät eli kognitiivis-behavioraaliset menetelmät. Onko tulevaisuudessa tulossa mahdollisesti uneen ja unettomuuteen liittyviä uusia mullistavia hoitomuotoja?
- Kyllä on. Paitsi että lääkkeettömät menetelmät kehittyvät, on myös tulossa uusia unta parantavia lääkeaineita. Sellaisia tutkitaan ja uusia tutkimuksia on tulossa. Menee kuitenkin vielä useita vuosia, ennen kuin löytyy ratkaisevaa uutta apua. Jo lähitulevaisuudessa tulee kyllä käyttöön mm. niin sanottuja oreksiiniantagonisteja. Osalla ne auttavat erittäin hyvin. USA:ssa sellaisia on jo käytössä. Kestää vielä tovin, ennen kuin niitä saadaan Suomeen.

11. Näin syksyn saapuessa kelien viiletessä ja valon vähetessä moni tuntuu nukkuvan paremmin? Onko unettomuus/unihäiriöt millään tavoin sidonnaisia vuodenaikaan, valoon ja lämpötilaan?
- Osalla on selvästi. Joillakin unettomuus vaivaa lähinnä valoisana vuodenaikana. On tosin myös niitä, jotka kärsivät unettomuudesta lähinnä talvella. Silloin puhutaan kaamosunettomuudesta, mikä on harvinaisempaa kuin kaamosväsymys. Kesällä kuuma ilma vaikuttaa ja haittaa selkeästi unensaantia etenkin, jos sisälämpötila on yli 27 astetta. Parhaiten ihminen nukkuu noin 17-22 asteen välillä.

12. Viimeinen kysymys näin loppuun. Mikä olisi Markun kolmen kohdan lista asioista, joilla jokainen meistä voi parantaa nukkumistaan?

1. Terveellinen ravitsemus: aamiainen + välipaloja + kevyt lounas + välipaloja + ei liian raskasta illallista liian myöhään.
2. Sopivassa määrin liikuntaa. Periaatteessa enempi on parempi. Iltaliikuntaa sopivasti.
3. Hyvä omatunto on paras tyynynalus. Iltarituaalit. Muistetaan myös, ettei koeteta nukahtaa koskaan väkisin.

Kiitos haastattelusta Markku. Keskustelu aiheesta jatkuu. Lopuksi on hyvä muistaa, että asiat menevät yleensä paremmin kuin mielemme ennustaa.

- Henri Häkkinen